Aluerakenne, liikenne ja yhteydet
Aluerakenne ja monipaikkaisuus
Etelä-Savo on harvaan mutta kauttaaltaan asuttu maakunta, joka rakentuu kolmen kaupunkikeskuksen ja maaseututaajamien varaan. Maakunnassa on noin 70 000 vakinaisesti asuttua asuntoa ja jopa 45 000 vapaa-ajanasuntoa. Taajama-aste on Manner-Suomen alhaisin, mutta asutus ja palvelurakenne tiivistyvät Etelä-Savossakin.
Väestönkehityksen ja palveluverkon supistumisen myötä olemassa olevaa rakennettua ympäristöä on jäämässä vaajakäytölle tai jopa tyhjilleen (esimerkiksi pienten taajamien SOTE-kiinteistöt). Tämä puolestaan tuo haasteita kuntataloudelle ja kunnallistekniikan ylläpidolle. Toisaalta vapautuvat kiinteistöt luovat maaseututaajamille edellytyksiä toimia uudentyyppisinä palvelukeskuksina sekä tarttua loma-asutuksen ja monipaikkaisuuden luomiin mahdollisuuksiin.
Etelä-Savo on kausittain hyvin voimakkaasti kasvava alue: monipaikkaisesti asuvat ja esimerkiksi vapaa-ajanasunnoillaan aikaa viettävät ja työskentelevät ihmiset eivät näy väestötilastoissa, eivätkä siten esimerkiksi sote-palveluiden mitoituksessa. Vuoden aikana alueen näkyvän elinvoiman ja väkimäärän vaihtelu on suurta, sillä Nordregion arvion mukaan Etelä-Savossa sijaitsee kaikkien vapaa-ajanasuntojen ollessa täydessä käytössä noin 108 000 henkilöä vakituisten asukkaiden lisäksi. Etätyön yleistyminen on pidentänyt vapaa-ajanasumisen kautta sekä lisännyt monipaikkaista asumista. Monipaikkainen työnteko ja kausiväestö tuovat alueelle elinvoimaa, mutta edellyttävät myös toimivaa palvelurakennetta.
Liikenne ja yhteydet
Itä-Suomen maakuntien yhteisenä tavoitteena on alueen saavutettavuuden parantaminen raideliikenteessä ja liikenteen toiminnallisuuden parantaminen niin henkilö- kuin tavaraliikenteessä. Päätieverkko on pääosin kunnossa, mutta myös sillä on kehittämistarpeita. Maito-, raakapuu- ja bioenergiakuljetukset ovat Itä-Suomelle tyypillisiä ja lisääntyviä kuljetuksia, jotka käyttävät myös pääteiden ulkopuolista väyläverkkoa, jonka kunto ei ole raaka-ainehuollon tai matkailuelinkeinon näkökulmasta riittävällä tasolla.
Liikennesuorite asukasta kohden Etelä-Savossa on maan toiseksi korkein ja liikkuminen maakunnassa perustuu vahvasti henkilöautoiluun. Saimaan kanavan liikenteen käytännössä lakattua yritykset ovat joutuneet käyttämään vaihtoehtoisia logistiikkaketjuja, yleisimmin on siirrytty käyttämään maantiekuljetuksia. Myös Venäjältä rautateitse kulkeneen tuontipuun korvautuminen kotimaisella lisää liikennesuoritetta entisestään. Liikenteen ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää uusien liikennepalveluiden kehittämiseen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkostoon panostamista.
Kiinteän nopean laajakaistan (väh. 100 Mbit/s) saatavuus kattaa 66 % Etelä-Savon kotitalouksista. Vastaavasti valokuitu on saatavilla 32 prosenttiin kotitalouksista. Harvaan asutussa maakunnassa varsinkin kiinteiden yhteyksien kehittäminen haastavaa ja tarvitsee julkista tukea varsinkin maaseutualueilla sekä pienemmillä taajama-alueilla. Maakunnassa on yhteinen näkemys maakunnan tavoitteellisesta tietoliikenneverkosta, joka perustuu niin kiinteiden kuin mobiilien tietoliikenneyhteyksien rakentamiseen.