Yritystoiminta, aluetalous ja TKI
Elinkeinoelämän tilannekuva
Etelä-Savon elinkeinorakenne on monipuolinen ja siten luontaisen resilientti. Yritykset ovat pääasiassa mikro- ja pienyrityksiä. Yrittäjien osuus työllisistä on korkea. Suurten veturiyritysten vähäinen määrä aiheuttaa osaltaan sen, että TKI-toiminta on keskimääräistä vähäisempää. Tämän vuoksi Etelä-Savossa laadittiin ensimmäisenä maakuntana Suomessa TKI-tiekartta, jossa yritysten kehittämistoimet on nostettu keskiöön. Lisäksi maakunnassa on pitkäjänteisesti rahoitettu TKI-kehittämisalustoja ja klusterityötä, jotka tarjoavat myös pk-yrityksille mahdollisuuksia osallistua laajoihin, kansainvälisiin kehittämiskokonaisuuksiin. Pienyritysvaltaisessa maakunnassa yritysten haasteena on tunnistettu Business Finlandin instrumenttien vähäinen käytettävyys.
Syksyllä 2024 ELY-keskuksen julkaiseman vientikyselyn mukaan tärkeimmät vientimaat eteläsavolaisille yrityksille ovat Ruotsi, Saksa ja USA. Venäjän viennin ja tuonnin päättymisestä on toivuttu Etelä-Savossa kohtuullisesti. Useat yritykset ovat löytäneet korvaavat markkinat olemassa olevista asiakkuuksista kansallisesti ja kansainvälisesti. Kansainvälistymisen ja viennin lisäämisen osalta yrityksissä on tarvetta kyselyn vastausten mukaan rahoitukselle, vertaistukiverkostoille ja toimialakohtaisille klustereille. Osaamisen kapeikkoja yrityksissä on vientiin liittyvän henkilöstön rekrytoinnissa, vientikohdemaan lainsäädännön tuntemisessa ja logistiikkakysymyksissä.
Etelä-Savossa on käynnissä useita datakeskuksiin liittyviä selvityksiä ja investointivalmisteluja, jotka liittyvät digitaalisen infrastruktuurin kehittämiseen, alueellisen elinvoiman vahvistamiseen sekä puhtaan siirtymän edistämiseen. Puhtaaseen siirtymään kuuluvia hankkeita Etelä-Savossa ovat tuuli- ja aurinkovoimahankkeet sekä vetyyn perustuvat liikennepolttoainehankkeet.
Aluetalouden kehitys ja näkymät
Asukasta kohden laskettu BKT on Suomen maakuntien heikoimmasta päästä, joskin 2000-luvulla eroa on saatu kurottua kiinni. Alueelliset liikevaihtoa kuvaavat talouden suhdannekuvaajat (Q1/2025) osoittavat, että Etelä-Savon yritysten liikevaihto on viime ajat kehittynyt hieman koko maan tasoa hitaammin. Toimialoittaisessa tarkastelussa jalostuksen toimialat (teollisuus ja rakentaminen) ovat Etelä-Savossa kehittyneet koko maan keskimääräistä paremmin, kun taas kaupan ja palvelujen alat heikommin.
Väestön supistuminen hidastaakin OP:n talousennusteen mukaan Etelä-Savon aluetalouden varovaista kasvua 2020-luvulla. Kasvuvauhtiin voi analyysin mukaan vaikuttaa joko väestön supistumista hidastamalla tai tuottavuutta parantamalla. Kiinnostavaa kyllä, viimeisen kymmenen vuoden aikana työn tuottavuus onkin kasvanut eniten Suomen pienissä maakunnissa, kuten Etelä-Savossa.
Kevään 2025 Pk-yritysbarometrin mukaan työvoiman saatavuus on suurin kasvun este maakunnassa. Siitä huolimatta henkilökunnan määrän muutosodotukset Etelä-Savossa ovat muuta maata positiivisemmat ja myös alueen pk-yritysten vakavaraisuus on selvästi muuta maata paremmalla tasolla.
Strategiset kärjet ruoka, metsä ja vesi
Maakunnan elinkeinorakenteessa painottuu alkutuotantovaltaisuus. Etelä-Savon maataloustuotanto on monipuolista ja toisaalta erikoistunutta. Taloudellisesti merkittävin tuotantosuunta on maito, josta saadaan yli puolet maatalouden bruttomyyntituloista. Maidon- ja lihantuotannon vuoksi noin puolet peltopinta-alasta kasvaa nurmea. Muita alkutuotannon erityispiirteitä ovat vihannesviljelyn laajuus, maaseutumatkailun ja metsätalouden merkitys, sekä maatilojen monialaisuus. Yhtenä Etelä-Savon maatalouden erityispiirteenä on luomuviljellyn peltoalan verraten korkea osuus. Etelä-Savo myös palkittiin v. 2024 EU:n parhaana luomualueena. Kuten muuallakin Suomessa, maatilojen lukumäärä on vähentynyt voimakkaasti ja samalla tilakoko on kasvanut. Ruoantuotannon arvoketjussa Etelä-Savon elintarviketeollisuus on erikoistunutta ja nojaa vahvasti yrittäjävetoisiin pk- ja mikroyrityksiin.
Metsäsektorin osuus koko talouden arvonlisäyksestä maakunnassa on jopa 15 %. Puuta jalostetaan maakunnassa erityisesti mekaanisesti, päätuotteina vaneri ja muut kerrostetut tuotteet. Puunjalostuksen prosesseihin liittyvää, kansainvälisesti kilpailukykyistä laitevalmistusta on sekä kemiallisen että mekaanisen jalostuksen tarpeisiin. Teknologiateollisuus on mekaanisen puunjalostuksen ohella merkittävä työllistäjä Etelä-Savossa, ja maakunnassa on useita vahvoja yritysryppäitä, esimerkiksi konepajoja ja muovituotteiden valmistajia.
Matkailuelinkeinon osuus Etelä-Savon alueellisesta BKT:sta on suhteessa suuri verrattuna koko maan keskimääräiseen tasoon. Venäläismatkailijoiden kaikkoamisella on ollut vaikutusta matkailuyritysten investointeihin ja se on pakottanut yrityksiä myös etsimään perinteisesti vahvan Saksan ohella uusia markkina-alueita, kuten Viro, Benelux-maat, Sveitsi, Ranska, Italia, Espanja, Iso-Britannia sekä USA. Maakunnan rikas kulttuuriperintö ja vireä tapahtumatarjonta kutsuvat matkailijoita läheltä ja kauempaa. Potentiaalinen, nousussa oleva uusi segmentti ovat ruokamatkailijat. Saimaan alue oli vuonna 2024 Euroopan ruoka- ja kulttuurimatkailun keskus, European Region of Gastronomy. Myös “coolcation” on uusi avaus. Luontomatkailuun liittyviä reitistöjä on valmistelussa ja jo valmistunut, ja näihin liittyvää tuotteistusta tehdään laajasti. Saavutettavuuskysymykset luovat haastetta kestävää matkailua kehitettäessä.