Yritystoiminta, aluetalous ja TKI

Alueen elinkeinorakenne on monipuolinen ja siten luontaisen resilientti. Yritykset ovat pääasiassa mikro- ja pienyrityksiä. Suurten veturiyritysten vähäinen määrä aiheuttaa osaltaan sen, että TKI-toiminta on keskimääräistä vähäisempää: TKI-menojen suhde BKT:en on Etelä-Savossa 0,9% (koko maa 2,8%), tavoitteen ollessa 4%. Etelä-Savossa on ensimmäisenä maakuntana Suomessa laadittu TKI-tiekartta, jossa nimenomaan yritysten kehittämistoimet on nostettu keskiöön. Lisäksi maakunnassa on pitkäjänteisesti rahoitettu TKI-kehittämisalustoja ja klusterityötä, jotka tarjoavat myös pk-yrityksille mahdollisuuksia osallistua laajoihin, kansainvälisiin kehittämiskokonaisuuksiin. Pienyritysvaltaisissa maakunnissa yritysten haasteena on Business Finlandin instrumenttien käytettävyys. Rahoitusvälineet uhkaavat jäädä entistä etäisemmiksi, mikäli maakunnat jäävät ilman nimettyä, kenttätyötä tekevää BF alueyhdyshenkilöä. Aiemmilla ohjelmakausilla yritysten kehittymisen tärkeänä tukivälineenä on toiminut maaseutuohjelman rahoitus. Etelä-Savon kannalta olisi olennaista, että CAP27 -ohjelmassa tuki maaseutualueille säilyy.

Alueelliset liikevaihtoa kuvaavat talouden suhdannekuvaajat osoittavat, että Etelä-Savon yritysten liikevaihto on viimeisen kahden vuoden aikana jäänyt hieman jälkeen koko maan yritysten suhdannekehityksestä, joskin taantumassa tilanne on tasaantunut. Huomionarvoista on, että Savonlinnan seutukunnassa kehitys on viimeisten saatavilla olevien tietojen (q3/2023) mukaan koko maan suhdannetta parempaa. Toimialoista parasta kehitystä maakunnassa on ollut teollisuudessa, heikointa kaupan ja palveluiden aloilla. Matkailualan yritykset ovat tehneet investointeja julkisesti tuetuissa hankkeissa päättyneen ja kuluneen ohjelmakauden aikana n. 60 miljoonaa euroa, yritykset ovat joutuneet kohdentamaan palvelunsa ja markkinointiponnistuksensa uusille markkina-alueille Venäjän rajan sulkeuduttua. Kestävän matkailun kehittämisessä maakunnassa on suurta potentiaalia. Myös rakennusalalla on vallitsevan tilanteen vuoksi haasteita kuten koko maassa. Alkutuotannon yrittäjillä epävarmuustekijät ovat lisääntyneet kohonneiden tuotantokustannusten sekä (kausi)työvoiman saatavuuden suhteen.

Kevään pk-yritysbarometrin tiedot julkaistaan vasta helmikuussa, mutta syksyllä 2023 julkaistuissa Etelä-Savossa yritysten suhdannenäkymissä Venäjän hyökkäyssota näkyi Etelä-Savossa muuta Suomea harvemmin kielteisinä vaikutuksina pk-yritysten liiketoimintaan, ja maakunnan pk-yritysvaltainen ja monipuolinen yrityskenttä oli selvinnyt kohtuullisen hyvin viime vuosien kriiseistä. Eteläsavolaisista yrityksistä ulkomailla toimintaa harjoittavat toimivat selvästi muun maan keskimääräistä enemmän Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Myönteistä on myös se, että maakunnan pk-yritykset pyrkivät pitämään nykyisestä henkilöstöstään kiinni. Matkailualan yritykset ovat tehneet investointeja julkisesti tuetuissa hankkeissa päättyneen ja kuluneen ohjelmakauden aikana n. 60 miljoonaa euroa.

Vihreä siirtymä, satsaukset uusiutuvaan energiaan ja resurssitehokkuuteen näkyvät Etelä-Savossa käynnistyneissä tai valmistelussa olevissa yrityshankkeissa laajasti. Yritykset ovat panostaneet digiosaamisen kehittämiseen, toimintaympäristön muutoksien tuomiin haasteisiin ja vihreään siirtymään. Energiatehokkuus ja varsinkin aurinkoenergia kiinnostavat yrityksiä Etelä-Savon tärkeillä toimialoilla, erityisesti matkailuyrityksissä. Tuulivoiman rakentamisessa on ollut rajoituksia Itä-Suomessa, mutta kuitenkin Niinimäen tuulivoimahanke Pieksämäellä on siirtynyt rakennusvaiheeseen ja sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2024 loppuun mennessä.

Digitaalisuus nähdään yleisesti keskeisenä osana tulevaisuuden liiketoimintaa, johon alueella panostetaan voimakkaasti. Digitaalisuuden hyödyntämistä ja käyttöönottoa haastaa resurssiniukkuus, uusien digitaalisuuteen perustuvien liiketoimintamallien ja osaajien puuttuminen sekä ns. pakkodigitaalisuuden akuutti muutostarve esim. kivijalkakaupan ja logistiikkapalveluiden toimialoilla. 

Maakuntaan on kehittynyt useita strategisiin kärkiin liittyviä kehittämis- ja innovaatioalustoja, joissa korkeakoulut ovat merkittävässä roolissa. Kehittämisalustat edistävät merkittävästi koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä ja luovat fyysisen infran kautta ekosysteemejä ja uusia edellytyksiä alueen kehittymiselle strategisilla vahvuusaloilla.