Kulttuuri, osallisuus ja hyvinvointi
Hyvinvointi ja elämänlaatu
Korkeahko sairastavuus ja harva asutus luovat erityisiä haasteita ja kustannuspaineita palvelujen järjestämisessä, etenkin kun vaikutukset näkyvät entisestään heikkenevässä kuntataloudessa. Sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta pitkät etäisyydet ja korkea ikärakenne haastavat yhdenvertaisuuden toteutumista asuinalueiden erilaistumisen ja palvelujen saatavuuden noustessa haasteiksi.
Alueellisen hyvinvointikertomuksen mukaan Etelä-Savossa menetetään ennenaikaisesti elinvuosia muun muassa huumeiden ja alkoholin käytön, verenkiertoelinten sairauksien sekä tapaturmien seurauksina enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Aikuisväestössä esiintyy alkoholin liikakäyttöä ja miehet käyttävät liikaa alkoholia selkeästi naisia enemmän. Terveyden kannalta riittävästi liikkuu vain 40 % aikuisväestöstä. Kolmannes matalasti koulutetuista ja neljännes korkeasti koulutetuista uskoo, ettei todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. 75 vuotta täyttäneistä miltei kaikki kokevat esteitä tai huolia sähköisten palveluiden käyttöön liittyen.
Toisaalta 90 % eteläsavolaisista vanhemmista kokee oman, lapsen ja perheen tulevaisuuden vaikuttavan hyvältä, ja noin puolet 20 vuotta täyttäneistä kokee elämänlaatunsa hyväksi. Valtaosa ikääntyneistä kokee päivittäisen elämänsä turvalliseksi, vaikka liki puolet 75 vuotta täyttäneistä asuu yksin. Myös koko maakunnan väestön kokema turvallisuuden tunne on parantunut.
Etelä-Savossa on mahdollista asua ja viettää vapaa-aikaa hyvin, vastuullisesti, edullisesti ja lähellä luontoa. Asuinympäristön viihtyisyys, esteettisyys ja turvallisuus luovat veto- ja pitovoimaa. Turvalliset ja terveet tilat asua, kouluttautua, tehdä työtä ja viettää vapaa-aikaa mahdollistavat hyvän elämänlaadun. Toisaalta erityisesti nuoret ja ikääntyneet kokevat liikenneyhteyksien puutteen haasteena.
Osallisuus ja yhteisöllisyys
Etelä-Savon maakuntastrategiassa tavoitteena on yhteisöllisyyden lisääntyminen mm. järjestötoiminnan vahvistamisen sekä nuorten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisen kautta. Asukkaiden osallisuus eli vaikutusmahdollisuudet oman asuinympäristönsä asioihin lisäävät myös turvallisuutta.
Etelä-Savon maakuntaliiton koordinoimana työryhmänä toimii maakunnallinen YhES-järjestöneuvottelukunta, joka tukee aluekehittämistyötä ja on tiiviissä vuoropuhelussa hyvinvointialueen sekä kuntien kanssa.
Jokainen nuori on Etelä-Savolle erityisen tärkeä. Ns. NEET-nuoria (Not in Employment, Education or Training) on Etelä-Savossa enemmän kuin koko maan tasolla keskimäärin. Alueellista hyvinvointikertomusta laadittaessa on havaittu, että huolenaiheita nuorilla tuottavat mielen hyvinvoinnin haasteet, liian vähäinen liikkuminen ja ylipaino. Toisaalta nuoret saavat hyvinvointiinsa tukea opiskeluhuollon ammattilaisilta ja opettajilta paremmin kuin kokomaassa keskimäärin.
Nuorisovaltuustotoiminta myös maakunnallisella tasolla lisää nuorten vaikuttamismahdollisuuksia, toiminta on vakiintunut hyvinvointialueen toiminnan osaksi ja lisäksi muut aluekehittämisorganisaatiot käyvät nuorten kanssa vuoropuhelua.
Kulttuuri, taide ja luovat alat
Kulttuurin, taiteen ja luovien alojen vahvistaminen on yksi keskeisimpiä hyvinvoinnin edellytyksiä. Eteläsavolaiset kunnat tuottavat kulttuurin peruspalveluja vaihtelevin resurssein. Kirjaston, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen palveluja on tarjolla jokaisessa kunnassa, ja isommista kaupungeista löytyvät teatteri, orkesteri ja taidemuseo. Eteläsavolaisten kulttuurista osallisuutta ja kulttuurihyvinvointia edistäviä toimintamalleja ylläpidetään ja kehitetään kuntien, hyvinvointialueen, kolmannen sektorin ja taiteen ammattilaisten yhteistyössä. Sosiaaliset ja taloudelliset haasteet sekä heikot liikenneyhteydet hankaloittavat kuitenkin harrastuksiin ja tapahtumiin osallistumista ja kulttuuripalveluiden saavutettavuutta.
Etelä-Savo on tapahtumien maakunta, jossa kaunis järviluonto tarjoaa ainutlaatuiset puitteet konserteille, festivaaleille ja urheilutapahtumille. Kesä on erittäin vireää sesonkia niin suurten tapahtumien kuten Savonlinnan oopperajuhlien, myös pienempien, paikallisten yhdistysten ja vapaaehtoisten voimin toteutettujen tapahtumien järjestämisessä. Kulttuurialan taloudellinen merkitys maakunnassa on vuositasolla yli 100 miljoonaa euroa (noin 800 henkilötyövuotta). Luovaa taloutta ei kuitenkaan vielä ole selkeästi tunnistettu maakunnassa omaksi toimialakseen, ja luovilta aloilta olisi ammennettavissa enemmän ideoita ja osaamista muiden toimialojen rikastamiseksi.
Itäsuomalaisessa yhteistyössä ja alueellisilla hankkeilla on vahvistettu itäisen Suomen kulttuuriverkostoja ja toimeenpantu Etelä-Savon kulttuuristrategiassa 2022–2025 määriteltyjä tavoitteita kuten vahvistettu kulttuurista osallisuutta, lisätty taiteilijoiden työllistymismahdollisuuksia ja luotu alan yhteistyörakenteita.
Vuodesta 2025 Etelä-Savossa on toiminut maakunnallinen kulttuurin ja luovien alojen työryhmä, joka edistää alueen kulttuurin, taiteen ja luovien alojen toimintamahdollisuuksia, yhteistyötä ja viestintää.
