Kulttuuri, osallisuus ja hyvinvointi

Etelä-Savon maakuntastrategiassa tavoitteena on yhteisöllisyyden lisääntyminen mm. järjestötoiminnan vahvistamisen sekä nuorten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisen kautta. Asukkaiden osallisuus eli vaikutusmahdollisuudet oman asuinympäristönsä asioihin lisäävät myös turvallisuutta. Em. asioita on tuettu maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan toiminnassa, jossa kumppanuus järjestöjen ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja lisää tietoa järjestöjen toiminnan vaikuttavuudesta. Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan koordinoima Lähellä.fi -alusta ja hyvinvointitarjotin tuovat lukuisan joukon palveluja alueen asukkaiden saavutettavaksi: liikunta, kulttuurihyvinvointi, kulttuuriharrastaminen, luontoliikkuminen, elintapaohjaus, ravitsemus, osallisuus, soteneuvonta, mielenterveys, päihteettömyys ym.  

Etelä-Savossa osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen panostaminen näkyy strategisissa valinnoissa ja mm. nuorten osallisuutta tukevissa hankkeissa. Kumppanuuteen ja verkostomaiseen yhteistyöhön tukeutuen on laadittu kumppanuusstrategia (hyvinvointialue yhdessä kuntien ja maakuntaliiton kanssa). Etelä-Savossa on vuonna 2019 tehty osallisuusohjelma, joka vuoden 2023 alusta on päivittynyt hyvinvointialueen osallisuusohjelmaksi. Alueellinen hyvinvointikertomus laaditaan vielä kuluvan valtuustokauden aikana.  

Nuorisovaltuustotoiminta myös maakunnallisella tasolla lisää nuorten vaikuttamismahdollisuuksia, toiminta on vakiintunut hyvinvointialueen toiminnan osaksi ja lisäksi muut aluekehittämisorganisaatiot käyvät nuorten kanssa vuoropuhelua.

Jokainen nuori on Etelä-Savolle erityisen tärkeä. Ns. NEET -nuoria on Etelä-Savossa enemmän kuin koko maan tasolla keskimäärin. Alueellista hyvinvointikertomusta laadittaessa on havaittu lasten, nuorten ja aikuisten yksinäisyyden kokemusten ja ahdistuneisuuden lisääntyneen. Erityisesti lukiolaisten kokema ahdistus ja kokemus omasta terveydentilasta herättävät huolta. Nuorten työkyvyttömyysseläkkeet mielenterveysoireiden osalta ovat yleistyneet. Myös liikkumisen ja fyysisen toimintakyvyn osalta ollaan Etelä-Savossa huolestuttavalla tasolla. Toisaalta päihteiden käyttöä on eteläsavolaisilla nuorilla vähemmän kuin koko maassa. Turvallisuuden tunne on myös nuorilla parempi ja väkivaltakokemukset perhesuhteissa heidän osaltaan harvinaisempaa kuin koko Suomen tasolla.  

Turvallisuus on yksi keskeisimmistä hyvinvoinnin tekijöistä, ja TerveSuomi -tutkimuksen tuloksista piirtyy valitettavasti esiin se, että koko väestöä kuvaava päivittäisen turvallisuuden tuntemus Etelä-Savossa on heikentynyt koko maan tasoa huonommaksi. Yleinen epävarmuus ja tulevaisuuden uhkakuvat näkyvät kansalaisten arjessa.

Korkeahko sairastavuus ja harva asutus luovat erityisiä haasteita ja kustannuspaineita palvelujen järjestämisessä (esimerkiksi laaja tarve kotihoidon kustannuksissa), etenkin kun vaikutukset näkyvät entisestään heikkenevässä kuntataloudessa. Sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta pitkät etäisyydet ja ikärakenne haastavat yhdenvertaisuuden toteutumista asuinalueiden erilaistumisen ja palvelujen saatavuuden noustessa haasteiksi. Savonlinnan sairaala on yksi niistä sairaaloista, joissa ympärivuorokautista leikkaustoimintaa vaativa päivystys lakkaa vuoden 2026 alussa. 

Hyvä uutinen on se, että Etelä-Savossa sote-palvelujen saatavuutta tarkastelevat (kokemus)indikaattorit ovat positiivisempia verrattuna koko maan tasoon (alueellinen hyvinvointikertomus). Hyvinvointialueen tilannekuva 12/2024 kertoo lisäksi, että Eloisan alueella jonot kiireettömään erikoissairaanhoitoon ovat koko maan lyhyimmät: Etelä-Savossa yli puoli vuotta kiireetöntä hoitoa jonottaneiden osuus on kaksi prosenttia kaikista jonottajista. Myös T-median loppuvuonna tekemässä mainetutkimuksessa Eloisa osoittautui maineeltaan kaikkein parhaimmaksi hyvinvointialueeksi.

Kulttuurin ja taiteen sekä luovien alojen vahvistaminen on yksi keskeisimpiä hyvinvoinnin edellytyksiä. Kulttuuristrategiaa toimeenpannaan kulttuurista osallisuutta, taiteilijoiden työllistymismahdollisuuksia, kuntien kulttuuritoimintaa tukemalla ja itäsuomalalaisessa yhteistyössä sekä kolmen maakunnan yhteisessä Kulttuuri itää -hankkeessa että Taiken Sillanrakentajat -hankkeessa. Tavoitteena on uuden rakenteen, pysyvän Itä-Suomen kulttuuriverkoston luominen: Kolmen maakunnan alueen toimivan kulttuuriverkoston synnyttäminen, ylläpito, vahvistaminen ja vakiinnuttaminen, teemoina osaamisen jakaminen ja parantaminen. Verkoston avulla tuetaan konkreettisesti kuntien tuotantorakenteita, sekä parannetaan yhteistoimintaa. Tavoitteena on taiteen ja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen huomioiden kulttuurinen, sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys.