Maatalouden ja elintarvikealan tulevaisuus Etelä-Savossa vuoteen 2030
Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen 24/2018 mukaan Etelä-Savon maatalouden ja elintarvikealan yritysten toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja vaatimukset toiminnan vähähiilisyyttä ja tarve yhteistyötä kohtaan kasvavat. Kilpailun kiristyessä maatalouden ja elintarvikealan eri tuotantosuuntien kyky uusiutua ja sopeutua ratkaisevat menestymisen.
Tutkimushankkeen tavoitteena oli kehittää Etelä-Savon tuottajien ja elintarvikealan kilpailukykyä ja vähähiilisyyttä ennakointimentelmiä hyödyntäen. Hankkeessa selvitettiin Etelä-Savon elintarvikealan nykytilaa ja kehittämistarpeita, kuluttajaodotuksia sekä rakennettiin vaihtoehtoisia tulevai-suusskenaarioita 2030 maa- ja elintarviketalouden osalta, joiden vaikutuksia arvioitiin niin yrittäjien kuin alan toimijoiden kanssa vuorovaikutteisella kehittämistoiminnalla.
Etelä-Savon maa- ja elintarviketalouden voidaan kuvata olevan monipuolista, mutta toisaalta erikoistunutta. Etelä-Savossa tuotetaan monipuolisesti maatalousperäisiä raaka-aineita: maitoa, lihaa, vihanneksia, marjoja, viljaa, kananmunia ja yrttejä. Osa Etelä-Savon maataloustuotannosta on valtakunnan tasolla merkittävää esim. parsa- ja kiinankaalin, rapean keräsalaatin, luomuporkkanan ja -sipulin tuotannon osalta. Taloudellisesta näkökulmasta maidontuotanto on merkittävin tuotantosuunta Etelä-Savossa, sillä sitä kautta tulee yli 60 % koko Etelä-Savon maatalouden bruttomyyntituloista. Maidontuotanto on volyymiltään pysynyt maakunnassa samalla tasolla, vaikkakin tilojen lukumäärä on vähentynyt huomattavasti. Kaikkiaan tilojen kokonaismäärän lasku on jatkunut jo vuosia. Sen sijaan luomutilojen määrä ja luomuviljelty peltoala (ml. siirtymävaiheessa oleva pinta-ala) ovat kasvaneet viime vuosina. Maataloustuotanto kamppailee kannattavuuden kanssa, joka heijastelee varovaiseen investointihalukkuuteen. Etelä-Savon alueella on sekä monipuolista että erikoistunutta elintarvikkeiden valmistusta niin tavanomaisesti kuin luomuna tuotettuna. Kuvaavaa on, että suurin osa yrityksistä on pieniä ja alueella on vain muutamia suuria elintarvikevalmistajia.
Maaseudun alkutuotanto-ja jatkojalostusyrittäjillä on tulevaisuudensuunnitelmia yrityksen ener-giaratkaisuiden sekä orgaanisten jätteiden kierrätyksen tehostamiseksi. Aurinkoenergia oli kiinnostavin uusiutuvan energian lähde. Myös muut fossiilisille energialähteille vaihtoehtoiset energiamuodot kiinnostavat. Yleisimmin toteutettu toimenpide oli energiansäästölamppuihin vaihtaminen valaistuksessa ja muut sähkön kulutusta vähentävät toimenpiteet. Orgaanisten jätteiden sekä elintarviketuotannon sivuvirtojen yhä parempi hyötykäyttö kiinnostaa. Kilpailukyvyn parantamisessa tärkeäksi nähdään yritysten välisen yhteistyön tekeminen.
Lähiruokayritysten käyttämistä jakelukanavista suosituimpia Itä-Suomessa ovat tällä hetkellä suoramyynti omalta tilalta sekä tuotteiden myynti keskusliikkeille, mutta kokonaismyynti jakautuu yleensä useampaan eri jakelukanavaan. Suoramyynti ja tuotteiden myynti keskusliikkeille koetaan myös kannattavimmiksi ja kiinnostavimmiksi ravintoloille ja matkailuyrityksille myynnin lisäksi. Suoramyynti omassa verkkokaupassa kiinnostaa yrityksiä selvästi enemmän kuin myynti muiden verkkokaupoissa, mutta verkkomyynnin kannattavaksi kokeminen ylipäätään on yrityksillä hyvin hajanaista.
Kuluttajien mielissä eteläsavolainen ruoka kulminoituu leipään. Se arvioidaan rakkaudella tehdyksi ja sitä vapaa-ajan asukkaatkin haluavat viedä mukanaan arkeen pääkaupunkiseudulle. Sen sijaan eteläsavolainen maidon- ja avomaatuotanto ei herätä kuluttajissa vastaavanlaisia tunnereaktioita suuntaan tai toiseen. Alueen kuluttajat liittävät kyllä termin luomu omaan maakuntaansa, mutta samalla pohtivat miksi sitä ei kuitenkaan sen enempää näy alueen kaupoissa. Tulevaisuudesta kuluttajilla on vaihtelevia näkemyksiä, pelkoja ja uskomuksia. Toiset toivovat, että palattaisiin ajassa taaksepäin ja toiset puolestaan pohtivat voisivatko dronet toimittaa ruokaostokset kesäasunnolle. Samaan aikaan pelkoa herättää väen jatkuva väheneminen ja ympäristökatastrofien mahdollisuudet.
Tulevaisuuden ennakointikyselyssä tärkeimmiksi muutosvoimiksi maatalouden ja ruoantuotannon tulevaisuuden kehityksessä nousivat Etelä-Savon osalta erityisesti alan kannattavuus ja taloudelliset tekijät sekä luomu- ja lähiruoka. Alueen suurimpina vahvuuksina pidettiin vientiä ja matkailua sekä tuotannon puhtautta sekä saasteiden vähyyttä. Heikkouksiksi arvioitiin muun muassa kannattavuus ja erilaiset resurssiongelmat.
Kahdessa toimijatyöpajassa skenaariot muokkautuivat kaksivaiheisessa prosessissa sisällöllisesti eteenpäin ja niiden osalta kussakin skenaariossa nousi esille sekä mahdollisuuksia että uhkia, joihin on syytä varatua. Teknologinen kehitys, osaamistarpeet, rakennekehityksen tuomat haasteet, alueen yrittäjyyden erityispiirteet ja kuluttajakysynnän muuttuminen olivat kaikissa skenaarioissa keskustelussa. Viennin kasvun ja ”gourmet maatalouden” brändäämisen nähtiin olevan Etelä-Savolle selkeä mahdollisuus, samoin järviseudun imagon vahvistaminen. Globaalissa myllerryksessä nähtiin Etelä-Savon paikallisen, läheisen luontosuhteen kautta profiloituvan tuotannon löytävän paikkansa, vaikka halpa tuontiruokavaihtoehto on vahvasti esillä. Eettisyyden, reiluuden ja vesiolosuhteiden merkitys korostuu kuluttajien keskuudessa ja mm. keinoruoan mahdollinen yleistyminen antaa uutta arvoa perinteiselle maataloustuotannolle.
Hankkeen läpileikkaavana tavoitteena oli vaikuttaa ennakointimenetelmien avulla ja tulevaisuuden suuntia analysoimalla maatilayritysten ja koko ketjun liiketoiminnan kehittämiseen, uusiutumiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Hanke tuotti tietoa Etelä-Savon maatalouden ja elintarvikealan yritysten kilpailukyvyn nykytilasta, kehittämis- ja investointiaikomuksista, yritysten vähähiilisyydestä sekä kuluttajien odotuksista alueen tuotteille ja palveluille. Hankkeen tulevaisuusskenaarioiden vaikutusten arvioinnilla on mahdollista varautua paremmin tulevaisuuteen. Hanke tuotti alueella räätälöityä ja käytännönläheistä tulevaisuustietoa maatalouden ja elintarvikealan kehittämisen pohjaksi.