Osallisuus ja hyvinvointi

Etelä-Savossa tiivistetään yhteistyötä ja kumppanuuksia hyvinvointialueen aloitettua toimintansa vuoden 2023 alusta. Kunnat, yhdistykset, hyvinvointialue, maakuntaliitto sekä alueella toimivat ammattikorkeakoulut tukevat monin tavoin osallisuuden vahvistumista ja tekevät verkostoyhteistyötä mm. maakunnallisessa järjestöneuvottelukunnassa. Järjestöneuvottelukunta YhES ylläpitää aktiivista ja vaikuttavaa järjestöjen ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua maakunnassa, edistää kansalaisten, yhdistysten ja järjestöjen osallisuus- ja osallistumismahdollisuuksien toteutumista sekä tuottaa ja välittää tietoa järjestöjen toiminnasta ja järjestöjä koskevista asioista. Neuvottelukunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. 

Kulttuurin ja taiteen sekä luovien alojen vahvistaminen on yksi keskeisimpiä alueen hyvinvoinnin edellytyksiä. Kulttuuristrategiaa toimeenpannaan kulttuurista osallisuutta, taiteilijoiden työllistymismahdollisuuksia, kuntien kulttuuritoimintaa tukemalla ja itäsuomalalaisessa yhteistyössä sekä kolmen maakunnan yhteisessä Kulttuuri itää -hankkeessa että Taiken Sillanrakentajat -hankkeessa. Tavoitteena on uuden rakenteen, pysyvän Itä-Suomen kulttuuriverkoston luominen: Kolmen maakunnan alueen toimivan kulttuuriverkoston synnyttäminen, ylläpito, vahvistaminen, vakiinnuttaminen teemoina osaamisen jakaminen ja parantaminen. Verkoston avulla tuetaan konkreettisesti kuntien tuotantorakenteita, sekä parannetaan yhteistoimintaa. Tavoitteena on taiteen ja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen huomioiden kulttuurinen, sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys.

Etelä-Savossa sairastetaan yleisesti ottaen enemmän kuin maassa keskimäärin, mutta vähemmän kuin esimerkiksi naapurimaakunnissa Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Kuntakohtaisia eroja esiintyy. Sairastavuus ja harva asutus luovat erityisiä haasteita ja kustannuspaineita palvelujen järjestämisessä (esimerkiksi laaja tarve kotihoidon kustannuksissa), etenkin kun vaikutukset näkyvät entisestään heikkenevässä kuntataloudessa. Sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta pitkät etäisyydet ja ikärakenne haastavat yhdenvertaisuuden toteutumista asuinalueiden erilaistumisen ja palvelujen saatavuuden noustessa haasteiksi. Keskussairaalaverkon supistamiseen liittyvä suunnitelma on suuri riski päivystystoiminnan osalta ja heikentää myös osaavan henkilöstön rekrytointia.

Alueellista hyvinvointikertomusta laadittaessa Etelä-Savossa on havaittu lasten, nuorten ja aikuisten yksinäisyyden kokemusten ja ahdistuneisuuden lisääntyneen. Nuorten elämään tyytyväisyys on laskenut edelleen verrattuna aikaisempiin vuosiin. Muutoksia huolestuttavaan suuntaan on tapahtunut myös nuorten elintavoissa, mm. kouluruoan syömättä jättäminen ja liian vähäinen nukkuminen. Liikkumattomuuden haasteet näkyvät ylipainon yleisyydessä ja ylipainoisten osuus on lisääntynyt kaikilla ikäryhmillä. Työkykynsä heikentyneeksi kokevien aikuisten osuus oli lisääntynyt, mutta toisaalta aikaisempaa suurempi osa aikuisista arvioi jaksavansa työssä eläkeikään saakka. Ikäihmisten kokema toimintakyky on parantunut aikaisempaan verrattuna.  Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi tulevaisuuden kehittämiskohteiksi hyvinvointialueella nousevat palvelujen yhdenvertaisuus sekä terveellisten elintapojen edelleen kehittäminen, sekä toimintakyvyn, turvallisuuden sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen.

Tyytyväisyys asuinalueen elinolosuhteisiin, ympäristön tilaan sekä ja turvallisuuden kokemus ovat pysyneet Etelä-Savossa pääosin hyvällä tasolla. Päivittäisen elämänsä erittäin tai hyvin turvalliseksi kokeneiden osuus vuonna 2022 oli työikäisillä 68,1 % ja 65 vuotta täyttäneillä 59,2 %. Matalin turvallisuuden kokemus oli 75 vuotta täyttäneillä 54 %. Tulonjakoa mittaavalla Gini-kertoimella Etelä-Savon jakauma on tasaisempi (25,2) kuin koko maassa (29,1) keskimäärin. Pienituloisten osuus väestöstä on kuitenkin 16,2%. Voidaan ennakoida, että talouden taantuma ja erityisesti pienituloisiin kohdentuva etuuksien ehtojen kiristäminen tulevat jatkossa lisäämään eriarvoistumiskehitystä sekä turvattomuuden tunnetta.